And I’m like oww
Never thought it’d hurt so bad
Getting over you
And oww
You’re giving me a heart attack
Looking like you do
Cause you’re all I ever wanted
Thought you would be the one that’s ow
Giving me a heart attack getting over you
Baby now that you’re gone
I can’t stand dumb love songs
Missing you is all I’m thinking about, yeah
Everyone’s telling me, I’m just to blind to see
How you messed me up I’m better off now
Yeah
Oon pitkään miettiny julkkisihastusten merkitystä ja todennu, että unelmat/haaveet/epätoivoiset toiveet hallitsee mun mieltä liialti. Lähinnä just tää, et vaikka en koskaan voikkaan saada noita muutamia söpöläisiä, joita palvon ihan helvetisti, ni silti mun sydäntä raastaa, ku nään ne jonkun toisen naisen kans.
Tai siis, voitteko uskoa, et en pysty olemaan onnellinen niiden puolesta? Mua vaan sattuu. Tarkotan nyt lähinnä Justinia ja Selenaa, sekä Zaynia ja Perrietä. Hyi oon tosi huono Belieber ja Directioner.
Tän postauksen ajatushan lähti siitä, ku selasin Tumblria ja mun dashiin ilmesty pari uutta(?) kuvaa Zaynista ja Perriestä. Mä suljin koko tumblrin ja oli pakko hetken aikaa vaan tuijottaa eteenpäin. Ja sit se, et ne on hankkinu yhteisen koiran. Toki se on hienoa, et Zaynilla on joku jota se rakastaa, mut mä en tiiä pystynkö tähän.
Kaikki tää alko siitä, ku olin Belieber - hardcore Belieber. Justin alko liikkumaan Selenan seurassa ja mä kuittailin niitä vaan huhuiks. Sit alko tulemaan vähän vedenpitävämpää todistetta ja mä muistan, ku aloin tuntemaan oloni vähän tukalaks. Lopulta ne julkisti suhteensa, ku alko tulemaan näitä vähän intiimimpejä kuvia. Siinä vaiheessa mun Belieber -status sai kovan kolauksen ja vaivuin siihen ajatukseen, et en pysty siihen ja koitin unohtaa Justinin. Ookoo, se onnistuki hetken aikaa, mut lopulta en voinu tehä muuta, ku stalkata sitä. Siks oon aina vähän vittumainen hymy suupielessä, ku lehdissä kerrotaan 'Jelena' -draamasta.
Oon kuitenki oppinu elämään siten, et en saa haavaa mun sydämeen jokaisesta niiden yhteiskuvasta.
Olin vissiin ehtiny palata Belieberien joukkoon, ku tuli 1D(One Direction) ja aloin siirtämään omaa kalustoani sen fanbasen suuntaan. Siinä se aika(4kk) meniki sitte nopeesti, ku joulukuun alussa alko tulemaan huhua siitä, et Zayn seurustelis Perrien kanssa. Okei, myönnän, et ajattelin ekaks pelkkää 'Voi vittu'a varmaan kolmen tunnin verran ja sit tokenin. Viides joulukuuta tuli lausunto Perrien mutsilta, et Zayn ja Perrie EI seurustele. (Lähde)
Asiat alko kuitenki muuttumaan nopeesti ja muistan kuinka Huhtikuussa kaikesta tuli virallista. En tiedä miks tää otti mun sydämestä niin voimakkaasti, mut sinä samaisena huhtikuuna mä puhuin mun psykiatrin kanssa tästä ja puhuin Zaynista ja Perriestä tavallaan mun "tuttuina", jotta sen psykiatrin olis ollu helpompi sanoa siihen jotain. En kertonu nimiä enkä mitään muutakaan, mut en saanu mitään siitä keskustelusta irti. Sit voidaan unohtaa kaikki se mitä sekoilin *huokaus* sinä aikana.
Tää otti kans jotenki niin koville, et sanouduin irti koko Directioner -fandomista ja itkeskelin himassa. Mä lopetin yhellä 1D -keskustelupalstalla käymisenki kokonaan, koska halusin päästää irti ja jatkaa elämääni. En tienny, et siitä tulis vaan vaikeempaa.
En käyny Tumblrissa kuukauteen (addiktoiduin siihen myöhemmin uudestaan) ja Twitteriä en käytä vieläkään niin aktiivisesti, ku sillon ennen huhtikuuta. Sinne keskustelupalstalle en oo vieläkään palannu, enkä varmaan tuu koskaan palaamaankaan.
Mulle ei tuu yllätyksenä, jos teijän päähän tulee ekaks sama ajatus, ku suurimmalla osalla kaikista fandomeista; "Ei toi oo Belieber/Directioner, koska toi ei kunnioita idoliensa päätöksiä".
- No en sitten teidän mielestä ole. Mä en vaan pysty särkyneellä sydämellä tekemään niin. Mä kunnioittaisin kovasti, jos en olis näin rakastunu. Jos olisin silleen livällä termillä ilmastuna vaan ihastunu, ni pystyisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti