People say suicide is selfish and cowardly. That's bullshit.
It's more selfish to expect someone to go through life feeling like shit, just so you can keep them around because they make you happy or some shit.
It is not their duty to keep you happy whilst they go through hell, you fucking morons.

perjantai 24. tammikuuta 2014

How it all began, really?

"Monella oli mahtavan näkönen blogi. Silti hirveen harva päivitti omaansa aktiivisesti.
Haaveilin omasta hienosta blogista, jossa kertoisin lifestyle -juttuja ja kuvaisin omaa vaatetustani.
19.6.2010 mä loin oman blogin ja aloin kirjottaa sinne. Se innostus laantu nopeemmin ku oli alkanu.
Mun blogi oli kuollu"


Sweet Dreams oli mun blogin ihan alkuperänen nimi ja blogin kuvana violetti random tekele, jossa oli pikkuinen Bieber. Olin siitä aivan helvetin ylpee, mut nykyään voisin itkee sen kuvan kauheudelle.

Mun blogin ihan ensimmäinen banneri.
(19.6.2010 - 9.2.2011)

Oon kertonu teille mun masennuksesta, diabeteksesta, kiusaamisesta ja muutenki elämästä. sit tajusin, etten oo koskaan päästäny teitä kurkkaamaan mun blogin ihan alkuaikoihin, jollon olin 14-vuotias ja kävin seiskaluokkaa.
Tässä tapauksessa kyllä olin jo siirtymässä kasille, koska perustin mun blogin kesällä 19.6.2010.
Ajattelin kans vähän tässä analysoida omaa blogiani, joten nauttikaa!

Behind The Name(s)
Mun blogilla on ollu elämänsä aikana 3 nimeä ja ne kaikki tulee poikkeuksetta jostain biisistä.
Sweet Dreams - Beyoncen "Sweet Dreams" -biisi oli tässä nimessä se avain, kuten varmaan näkyy, koska tää nimi oli suoraan sen biisin nimi.
The Unfaithful Mind - Rihannan "Unfaithful" -biisi puolestaan oli syy sille miks mun blogin kakkosnimi oli mitä oli. Se mistä toi 'mind' tuli tonne perään, johtu siitä, et halusin kutakuinki selventää, et tää on mun ajatuksille luotu blogi. Lisäks synkkä nimi Unfaithful Mind (suom. Uskoton Mieli) kuvas mun masennuksen aikasta mielentilaa hyvin.
Where The Angels Fall - Tällä kertaa en ottanu minkään biisin nimeä tähän otsikoks. Haluaisin kertoa, et löysin tän nimen samasta biisistä, ku ton mun nykyisen bannerin quoten (Chris Brown - Fallen Angel), mut en löytäny. Kuuntelin Poets of The Fall'in "Kamikaze Love"a ja siinä on sellaset lyriikat, ku 'Take me where the angels fall'. Tosta tää nykyinen nimi sit sai inspiksensä.

Miten tää mun blogi sit alunperin sai siivet?
Blogger ei ollu vielä vuonna 2010 in ja ite tykästyin tähän virallisesti vasta -11 eli vuotta myöhemmin. Muistan kirjottaneeni tasan 2 postausta tän "Sweet Dreams" -nimen alla ja toinen niistä oli ihan täyttä paskaa. Mitäköhän mun päässä on sillon niinku liikkunu?

En muista varmasti kenen blogista inspiroiduin niin kovasti, et oli pakko luoda oma blogi, mut sit loppujen lopuks päädyin tän luomaan.
Vuoden 2011 Helmikuussa mä tein ekan postaukseni "The Unfaithful Mind" -nimen alla (jonka oon poistanu myöhemmin). Se käsitteli just jotain "Tervetuloa ja tässä tää niinku on, et jepajee XDXDXD <33" -aihetta, et onneks oon poistanu sen.
Seuraavaks postasin 27. Toukokuuta ja se postaus on edelleenki jäljellä. Jos ootte laiskoja hakemaan sitä tosta sivusta, ni löydätte sen täältä!

Vaihoin herätellessäni tätä blogia henkiin vaihoin myös teeman synkempään, mut Bieberin poika siinä bannerissa komeili vielä siihenki aikaan.
Postasin koko vuoden 2011 loppuun asti pelkkää random positiivista paskaa ja mun blogilla tais olla kutakuinki 6 lukijaa tai jotain muuta yhtä hauskaa.

Siis aivan ylettömän sexy tämä banneri nro. 2
(10.2.2011 - 26.5.2011)

Postasin kans niitä helvetin "Päivän kuva" -juttuja, koska mul ei oikeesti ollu mitään järkevää asiaa, enkä halunnu tappaa mun blogia.
Noi synkät postaukset, joissa aloin jakamaan ajatuksiani, tuli mukaan tähän blogiin varsinaisesti vasta vuoden 2012 loppupuolella, vaikka jo Tammikuussa oli jotain viitteitä mun kirjotustyylin radikaalista muutoksesta. Aloin heittelemään postauksiin enemmän kirosanoja ja valitin monista asioista.
Kamelin selän kuitenki katkas tämä postaus, jossa kerroin, kuinka istuin äidin äidin (mumun) haudalla itkemässä ja purkamassa sydäntäni.

Tohon aikaan aloin tiedostamaan oman olemassaoloni ja sen, et mulle huudettiin jatkuvasti. Se oli aika tuskallista aikaa, ku koitin selvitä kiusaamisesta, huonoista väleistä isääni ja äidin jatkuvasta valittamisesta. Nykypäivänä osaan ottaa ne valitukset vähän paremmalla asenteella.

"Sisaruskateutta" (täällä) oli ensimmäisiä postauksia, johon mä purin joka ikisen asian, jotka mun mielessä pyöri. Se oli myös eka postaus, josta sain äidilta palautetta, eli siinä vaiheessa tajusin, et mutsi lukee mun blogia.

Tähän väliin kaikki bannerit, jotka oli tohon edellämainittuun postaukseen mennessä ollu.
TUM'in eka kunnollinen banneri
(27.5.2011 - 5.8.2011)
Pottermania....
(6.8.2011 - 22.8.2011)
Totesin, et tää on liian kapee malli uuden ulkoasun kanssa...
(23.8.2011)
...joten levensin mun banneria
(23.8.2011 - 26.8.2011)
Uusin (ja eka kunnollinen) photoshoot. Palasin tohon normimalliin,
koska en tykänny tosta leveemmästä.
(27.8.2011 - 4.10.2011)
Tää oli jotain niin hirveetä..
(5.10.2011 - 11.12.2011)
Yks mun rumimmista bannereista.
Siks tää oli muistaakseni vaan vuorokauden näkyvillä.
(12.12.2011)
No joo... Lisää kesää
(12.12.2011 - 24.1.2012)
Tätä banneria rakastan edelleenki koko sydämestäni!
Muistaakseni tää on ollu mulla kaikista bannereista pisimpään.
(25.1.2012 - 23.7.2012)
...hyi helvetti
(24.7.2012 - 25.7.2012)
Tähän mennessä en oo tehny yhtään banneria, joka voittas tän rumuudessa.
(26.7.2012 - 10.8.2012)
Tää oli siis ton edellämainitun postauksen aikaan mun bannerina.
(11.8.2012 - 24.9.2012)

16. elokuuta 2012 oli mun tota kymppiluokkaa menny vissiin 1-2 päivää ja olin ihan masiksessa, koska olin välittömästi jääny ulkopuolelle. Siitä olin sit tehny postauksen, jonka alotin sanoilla "Mun postaukset on alkanu mennä tälläseen masentavampaan suuntaan".
No se nyt ei edes ollu yllättävää, et ei siinä mitään, ku mutsi oli todennu, ettei se jaksa mua ja mun juttuja.

Tossa välissä oli aika paljon erilaista masentavaa paskaa, mut sitä te ootteki jo nykypäivänä tottunu jatkuvasti täältä lukemaan. Mulle ei tässä nyt tuu mieleen mitään erityistä lukuunottamatta 17. Lokakuuta 2012 -postausta, jossa oli yks kaunis suomalainen biisi, joka kuvas mua aika hyvin.

Tappelin mun Berliinin matkakuvien kanssa siinä vaiheessa aika kovasti, koska en jaksanu laittaa niitä esille, eikä mua huvittanu muokata niitä, ku olin niin maassa.
Mulle oltiin monesti sanottu siihen vaiheeseen mennessä, et miks postaan kaikkee masentavaa, joten otin kans tossa postauksessa kantaa siihen asiaan.

Se mikä tossa postauksessa nyt oli sit erityistä, oli se, et siihen tuli eniten kommentteja mun siihenastisia postauksia ajatellen. Toisekseen tajusin tossa vaiheessa, et viiltelemällä mä tunsin olevani elossa, ku mikään muu asia ei muistuttanu mua enää siitä.
Olin ihan vaan tyhjä kuori.

Viiminen TUM'in banneri tulee nyt tässä välissä ja sit jatketaan.
Tää oli sinäänsä ihan nätti.
(25.9.2012 - 17.10.2012)

Heti seuraavana päivänä eli 18. Lokakuuta, mä jouduin alottamaan blogini teoriassa uusiks, koska eräs äidin frendi pisti vähän kapuloita rattaisiin edellispäiväisen postauksen seurauksena.
Mua vitutti siinä vaiheessa niin jumalattomasti, et olisin voinu käydä ampumassa sen naisen, mut sen sijaan blockkasin sen facessa ja vaihdoin mun blogin URL'in, nimen, sekä ulkoasun.
Postauksen voit lukea kaikkine herkkuineen täältä.

WTAF'in eli Where The Angels Fall'in eka banneri
(18.10.2012 - 21.10.2012)

Heti seuraavana päivänä sisuunnuin vitusti ja tein kunnon taistelupostauksen. Tai siis siitä aiheesta, et mä tuun selviimään. Noh, lienee tarpeetonta sanoa, et mulla meni vielä vuosi siihen kunnon selviytymiseen.

21. lokakuuta mä vajosin jälleen synkkyyteen ja itkin vaan koko illan kuunnellen kaikkee "lähden tästä maailmasta" / "auttakaa mua" -tyylistä musiikkia. Nättejä biisejä, mut siinä mielentilassa paskin mahollinen vaihtoehto.

23. päivä mä kirjotin postauksen, joka oli pitkään mun blogin suosituin teksti. Kirjotin siitä miten sain mun masennuksen ja tehostin sitä parilla kuvalla.
Se oli varmaanki eka postaus jonka kirjottamiseen laitoin ihan koko mun sielun. Muistan edelleen kirjottaneeni sitä välillä ihan kyyneleet silmissä, koska ne kaikki tunteet vaan nous siinä pintaan.

Vielä Marraskuussa 2012 mun blogista pidettiin ja ihmiset ei halunnu, et lopetan kirjottamista, mut nykyään vähän siltä tuntuu.

Tässä välissä haistatan paskat Joulukuulle 2012, koska en edes jaksa lukea omia postauksiani.

Lokakuu ja mun ottama kuva. Tää oli nätti.
(22.10.2012 - 30.11.2012)
Joulukuun eka ja rakastan tätä
(1.12.2012 - 2.1.2013)
Noi Thorinin naamat oli vähän turha lisäys tähän, mut ihan jees
(3.1.2013 - 5.2.2013)

Helmikuussa tein päivitetyn version mun aijemmasta ystäväpostauksesta ja taas vaihteeks tihrustin kyyneliä, ku kirjotin sitä. Mun silloset ystävät oli mulle ihan helvetin tärkeitä!
Osa on nykyäänki, osaan en enää pahemmin yhteyttä pidä.

No tota Maaliskuussa mulla oli taas hyvä fiilis ja oikeesti vaan hymyilin koko ajan. Osa tietää miks, osa edelleenkään ei. Eheheheheh.

Hiihtoloman jälkeen Maaliskuun loppua kohden taivaan täytti taas synkät pilvet. Aloin tosissaan olemaan vittuuntunu siihen kauheeseen mielialojen vaihteluun, joka vainos mua kuukausitolkulla. Yhtenä hetkenä meinasin hypätä junan alle ja toisena hymyilin niin, et mun huuli halkes.

Toukokuu oli täynnä ulkonäköongelmia ja lisää valitusta mun siskosta. Vittu en ees jaksa lukee omia kirjotuksiani kunnolla, ku ne on niin ärsyttäviä. Kaiken ton valituksen olis voinu tiivistää lauseeseen "Mua vituttaa".

Kesäinen mediakurssi oli ihan jees, mut ei niin kiva, ku annoin mun Kesäkuisessa postauksessa ymmärtää. En sitäpaitsi ees osannu aatella, et Heinäkuusta tulis parempi.

Tää oli aika perseestä, koska tää ei ollu millään tapaa yhtenäinen.
(6.2.2013 - 18.2.2013)
Tätä banneria oon toistaseks rakastanu tokaks eniten.
(19.2.2013 - 24.8.2013)

HAHAHAHAHHAHAHAHAH voi helvetti toi mun kirjotustyyli tossa postauksessa, joka kerto mun kesäduunin ekoista päivistä. Se eka quote nyt vielä on ihan asiallinen, mut sit toi et oon kirjottanu tosissaan kirjakielellä... En kestä itteäni.
Luulin, et mun noloimmat postaukset oli blogin alkupäässä?

No sit seuraavaks oonki postannu kesäduunin loputtua ja palasin tohon puhekielellä kirjottamiseen, mikä on ehkä mulle se luonnollisempi tapa kirjottaa.

Voi Jeesus mä kieltämättä häpeen tota postausta, jossa kerron mun kesäduunijakson päättymisestä. En ees haluu ajatella mitä ihmiset on miettiny, ku riehuin siellä kaupassa jne.

Heti 3 päivää myöhemmin vajosin uudelleen synkkiin tunnelmiin näyttelijän takia, josta olin kuullu mainittavan ehkä 2 tai 3 kertaa ihan vaan sen takia, et mun systeri fanitti kyseistä sarjaa, jossa hän esiintyy. Täysin turhaa.

21. Heinäkuuta olin edelleen ihan riemusta soikeena, koska olin edellisenä päivänä lentäny Eric Saaden kanssa samalla lentokoneella, halannu häntä ja ollu melkeen eturivissä hänen keikallaan. Oi helvetti mä haluun kokee sen ajan uudestaan!

No Elokuu oli sit sellasta "tuitui" ja "lukio" -aiheiden välillä heilumista, et välillä postasin siitä, kuinka ihastunu olin ja välillä siitä miten lukiossa menee.
Ja sit oli se Länsiväyläkirjotus, johon ihastuttiin aikalailla monella eri taholla.
Ps. Onneks kans kyselyt Villestä loppu jossain Elokuun jälkeen, koska oli vitun rasittavaa vastata samoihin kyssäreihin täällä ja askissa.

En ees viittiny lukee pahemmin noita Elokuun postausten kommentteja...

Syyskuu alkaa "hyvissä merkeissä", ku mun postauksesta saadaan väärä käsitys. Voin edelleenki todeta, et kirjotin sen tekstin jollain tapaa väärin, mut ei sitä nyt niin päin vittua olis pitäny ymmärtää...

Syyskuun puolessa välissä mulle tuli sen ajan ennätyspitkä postausväli, eli 11 päivää. Sit tein jonkun ihme turhan selittelypostauksen, jossa kerroin kuinka mulla oli helvetinmoista sitä ja helvetinmoista tätä. Stressiä, kiirettä ja ihan helvettiä.
Muistan kyl edelleen ne fiilikset, joita sen kahen viikon aikana koin.

No sit vajosin Syyskuun vikassa postauksessa taas valittamaan mun systeristä ja siitä, kuinka sitä aina jaksetaan kehua. Nyt tosin oon ite kehittäny mun piirtotaitoja niin paljon, et saan itekki kehuja c:

Vaihoin tän bannerin jo Elokuussa tohon ylös ja tää oli pitkään ihan jees.
(25.8.2013 - 6.1.2014)

Lokakuussa postasin kahesti ja Marras-Joulukuussa yhteensä 6 kertaa, eli tosi helvetin vähän. Ei mulla ollu mitään ajatuksia jaettavana ja alotin sit tässä kuussa vähän paskalla postauksella.

5. Marraskuuta avauduin ekaa kertaa ihan kunnolla siitä, kuinka toi lukio on muuttanu mun asennetta elämään ja mun elämää ihan muutenki. Oon saanu frendejä ja mulla on hauskaa. Ekaa kertaa moniin vuosiin mulle on jouduttu sanomaan, et pitää olla hiljaa. Se on hassu tunne.

No sit oli mauton katsastuttamista, turhaa paskaa ja Diabulimia, josta nyt vihdoin pystyin avautumaan maailmalle.
Tosta Diabulimia -postauksesta lähtien rupesin alottamaan mun postaukset pienellä tarinamuotosella tekstipätkällä ja oon ite tosissaan tykänny niitä kirjottaa.

Mun nykyinen banneri, jota rakastan eniten kaikista
(7.1.2014 - nykyhetki)

Tammikuu lähti käyntiin vitun tylsällä postauksella ja seuraava oli vieläki kuivempi.

Tom Hiddleston hiipi hiljakseen mun elämään kauniine hymyineen ja sulosine luonteineen. Mä en tietenkään pistäny sitä pahakseni, koska luin faktan, et hän vastaa faniensa kirjeisiin, jos hänellä on aikaa. Niinpä mä keksin suunitelman, joka pitäs vaan pistää aluilleen..

No sit oon kertonu teille mun unelmista, vitutuksesta ja siitä, et täytin 18v!!
Ja sit oli taas yks angstipostaus, jonka aiheuttajan löysin lopulta mietittyäni pitkään.

God bless you, jos jaksoitte lukee kaiken!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti