Nothing to tell

En oo taas hetkeen postannu mitään, koska mulla ei oo yksinkertasesti ollu mitään asiaa. Ainakaan mitään mielekästä. Tai mitään julkasuun kelpaavaa.
Tää on ollu tätä samaa kouluun raahautumista joka aamu ja oon meinannu nukkua pommiin eilen, sekä tänään. Onneks mulla on pikkusisko, joka pitää heittää kouluun ja joka herää jollain ihmeen tavalla helkkarin aikasin. Tai ainaki aikasemmin ku minä. Normisti mutsi on potkimassa mut ylös kouluun, mutta koska hän on työmatkalla ja palaa vasta perjantaina, mun on ollu pakko koittaa selvitä herätyskellon kanssa. Se paha puoli tossa on, et torkutan sitä kahesti ja sit vajoon jotenki niin syvään uneen, et en enään herää siihen kelloon. Seuraava herätys on se, ku systeri tulee mun sängyn (sohvan, hehheh) viereen seisomaan ja tokaisee, et 15min, ni pitää lähteä. Siinä vaiheessa jopa mä nousen vauhdilla ja alan ettimään vaatteita ihan puoliunessa. Se mikä asiaa auttaa, on se, et melkeen nukun seuraavan koulupäivän vaatteet päällä, koska täällä on niin saatanan kylmä, et istun dataamassa mutsin topattu raksahaalari päällä. Voitte kylä kuvitella.

Loppuviikon ohjelma on sitte jo vähän kiinostavampi. Sen lisäksi, että mulla on huomenna Stadissa hammasoikoja ja torstaina Diabetes -seurantakäynti, perjantaina on kauan odotettu Adam Lambertin keikka ja meikäläisellä on elämäni ekat permantoliput!! Siskon kanssa oon sinne menossa ja aika mielenkiintostahan tästä on tulossa, koska me mennään jonottamaan sinne pakkaseen jo ajoissa. Ehkä laitan mutsin raksahaalarin päälle?
Sit jos palataan vähän masentavampiin asioihin, ni tää mun "pää pilvissä" tunnelma on alkanu hiljalleen laskeutumaan ja koeviikko lähestyy uhkaavasti. 26.3 täytyy palauttaa eräs kirjaesitelmä ja kielenhuoltomoniste. Ja mä en tietenkään oo edes alottanu niitä. Kaiken lisäksi Wienin kongressista kertova esseeni on pahasti aikataulusta myöhässä. Siis sen kirjottaminen, koska palautus on (viimeistään) koeviikolla.

En keksi mitään kirjottamisen aihetta tai postausaiheita muutenkaan, joten jos tulee ideoita, ni mieluusti otan niitä vastaan! Videopostauksia en enää tee, koska sen verran tuli tökeröä palautetta, et ei hirveesti huvita lukee sellasta uudestaan. Ja sit ne jotka nyt tietää mun Tumblrin, ni paljastakaa ittenne, nimittäin siellä on tullu kivaa kommenttia anonyymeiltä. Mikä teijän ongelma on? Ihan tosissaan nyt.
Ainiin, paljon onnea sinne NYC'iin isi!<3