People say suicide is selfish and cowardly. That's bullshit.
It's more selfish to expect someone to go through life feeling like shit, just so you can keep them around because they make you happy or some shit.
It is not their duty to keep you happy whilst they go through hell, you fucking morons.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Muistelot - 26.4

Siitäkin huolimatta, että meikäläisellä on ollu tajuton postaustauko, lukijat on lisääntyny. Kiitos siitä!

Mun piti postata viimeistään la 27.4 siitä perjantaisesta (26.4) Justin Bieberin keikasta, mut se vähän jäi. En tiiä onko mulla ees kunnon syitä siihen, mut (poikkeuksetta) kaikki mun ottamat kuvat oli heilahtaneita ja olin liian laiska lataamaan videoita tänne, koska se on niin helvetin hidasta. Kaiken lisäks olin ihan sekasilla fiiliksillä sen jälkeen ainaki viikon. Eli toisinsanoen koko viime viikko oli ihan yhtä sekoilua, ku mä koitin keskittyä kouluun, kuskasin mutsia ja molempia pikkusiskoja auton puutteen takia ja yritin samalla selvittää mun ajatuksia siitä, et Justin Bieber oli ja meni.

Sen verran voin kuitenki purkaa keikkafiiliksiä, et en ollu koskaan ollu millään keikalla mis olis ollu näin kova kiljunta. Olin ihan varma, et kuulo siinä menee. Toisekseen mun ääni kärsi siitä kiljumisesta aika kivasti. Keikan alkaessa AATW (All Around The World) alko soimaan ja muistan, kuinka mun selkäpiitä pitkin kulki vaan kylmät väreet. Sen jälkeen tuli hetken aikaa itkua. Seisottiin siinä Janinan kanssa vierekkäin ja se nipisteli itteään ( :DD ) varmistaakseen, et se kaikki ei ollu unta. Mä vaan hoin siinä vaiheessa itkien "Älkää vaan nipistäkö mua, koska jos tää on unta, ni en haluu herätä" - Mahdoin näyttää aika viisaalta siinä vaiheessa. Sit tokenin ja seuraavan kerran itkin, ku tuli 'Be Alright'. Sillä biisillä on mulle niin suuri henkilökohtainen merkitys, et en voinu oikeesti ees laulaa, ku itkin vaan niin pirun lujaa. Siinä me Janinan kans sit halattiin toisiamme ja siinä meijän edessä istunutta kahta muuta Belieberiä, joiden kans me puhuttiin ennen keikan alkua. Sit oli taas virallinen itkutauko, jonka jälkeen tuli OLLG (One Less Lonely Girl). Siinä vaiheessa aloin itkemään niin helvetisti, et käperryin puoliks siihen penkille ja puoliks lattialle. Se ei ollu kyl kauheen hyvä fiilis sinäänsä, ku olisin halunnu nähä sen keikan kunnolla, mut minkä sille mahtaa sit loppujen lopuks.

Sitku viimestä vietiin ja kaikki kilju, ni joku vaan napsahti mun päässä. Mä lopetin kiljumisen ja menin ihan rauhalliseks. Katoin ku Justin katos lavalta, valot napsahti päälle ja turvamiehet alko hätistelemään permantolaisia ulos. Sillon mäki lähin - ja Janina. Me halattiin vielä siinä Hartwallin edessä ja se jäi odottamaan jotain ihmisiä siihen, ku meikäläinen lähti Pasilan asemalle.
The End 

Vielä tälläki hetkellä mä mietin, et kuinka kovaa tasan kaks viikkoa sitte tapahtuneet asiat on mun päähän jääny. Oon soittanu 'Be Alright'ia ja 'Born To Be Somebody'a vuorotellen viimeset 3 vuorokautta melkein putkeen. En kyllästy niihin varmaan ikinä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti