Älkää sanoko, etten varottanu. Eteenpäin lukeminen omalla vastuulla!
Eilen ei sitte tullu tätä postausta, ku tultiin systerin kanssa niin myöhään leffasta ja katottiin vielä Kuoleman Varjelukset Part 1. Tää Part 2 on paras Potter mikä on koskaan ilmestyny. Rakastuin niin tohon Severukseen ja Lilyyn. Ne ois ansainnu sen rakkaustarinansa ihan todellaki :)
"Lily, after all this time?" (Dumbledore)
"Always" said Snape
Toi oli niin kaunis kohta tossa kirjassa, mut leffasta ne kaikki suuret tunteet oli jätetty vähän vähemmälle. Lukuunottamatta sitä tunteenpurkausta Severuksen muistoissa, ku se halas Lilyn ruumista. Siinä vaiheessa ei pystyny oikeen tekee muuta, ku itkemään ihan hysteerisesti.
R.I.P. Fred Weasley (vasemmalla). Itkin kans leffan tossa kohtaa aika hysteerisesti. Fred & George on aina ollu mun lempihahmot ja nyt sit menetin niistä toisen. Mitä muuta ois pystyny tekemään? Vähän saman tapanen tunne, ku oisin tuntenu sen oikeesti.
Teen tänään vielä aika varmasti postauksen ihan vaan Lilylle ja Severukselle :D
Et bye siihen saakka!
P.S. Anteeks, et tää on melkeen samoilla kuvilla, ku toi edellinen postaus ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti