What is happening inside my body?

"Mun sydän hakkas ja kaikkialla näytti sumeelta.

Hengittäminen oli vaikeeta.

Liikkuminen oli raskasta.

1.3.

Kurotin kädellä karkkipussia kohti ja otin sieltä kourallisen.

Makasin hetken aikaa selälläni ja pidin silmiä kiinni kunnes mun olo tasaantu.

Olin heränny viidennen kerran saman yön aikana matalaan verensokeriin."

Viime yö oli kaiken huippu.
Mun seuraajat aika varmasti tietääki jo, et mulla on Diabetes, sokeritauti. Se mysteerinen ykköstyyppi joka EI tule roskaruoan syömisestä eikä liiallisesta sokerin käytöstä.

Kerroin joskus Diabulimiasta, mun tavasta säädellä insuliinipistoksia jotta saisin painoa alaspäin. Noh, sen jälkeen oon hoitanu itteäni vähän miten sattuu, mut kuitenki pistäny insuliinia suht. säännöllisesti. Nyt viimesen viikon aikana kaikki on kuitenki jostain syystä kääntyny ihan päälaelleen.

Matala verensokeri on tilanne jollon veren sokeripitoisuus on alle normaalin alarajan eli 4 (3.9 on matala ja silleen). Viimesen viikon ajan mulla on ollu joka yö matala verensokeri – ainaki kerran. Viime yö on toistaseks ollu pahin.
Heräsin ekan kerran joskus vähän ennen kolmea siihen, et mul oli kylmä hiki ja sydän hakkas helvetillistä tahtia. No, otin karkkia ja sit hain ruisleivän ku olo oli vähän tasaantunu ja pystyin kävelemään. Ei menny pitkään, ni tuli seuraava. Ja sitä seuraava. Ja kolmas. Ja neljäs. Aina vaan karkkia nopeeks avuks ja ruisleipää tasaamaan pidemmäks aikaa. Ei insuliinia, koska tää on korjaavaa verensokerin nostattamista.

Viides kerta oli pahin. Joskus 7-8 maissa aamulla mittasin iteltäni 1.3 verensokeriarvon. Meinasin ihan oikeesti mennä insuliinishokkiin, koska mun sydän vaan hakkas ja olin varma, et kuolen siihen. Sain kuitenki tasattua senki puolen tunnin jälkeen.
Oon pistäny pitkävaikutteista insuliinia melkeen puolet vähemmän, jotta se ei vaikuttais öisin niin voimakkaasti, mut mikään ei auta.

Sit nää julkiset sektorit; yritin varata itelleni aikaa Jorviin Diabeteshoitajalle, koska tarviin oikeesti apua. Lisäselvityksiä tai jotain. Mua pelottaa käydä nukkumaan, koska mitä jos en herääkkään tarpeeks ajoissa ja meen insuliinishokkiin? Koska sit se on siinä ja oon kuollu.

Tää on täysin päinvastanen tilanne mun aikasempiin korkeisiin verensokereihin. Tänäänki kävin kahvilla ja jätin insuliinit pistämättä kokonaan. No auta armias, ni rojahdin autoon matalilla sokereilla. Taas. Tavallaan mussa on heränny toivonkipinä, et jos mun haima oliski yhtäkkiä alkanu toimimaan?

Toinen paska juttu on mun kitalakilevy joka on melkein keskeltä halki. Tarviin sitä pitämään mun hampaat paikoillaan oikomishoidon ja hammasimplanttien laittamisen välillä. No helvetti ne sieltä kuukausi sitte lupas laittaa mulle aikaa postitse.. Eipä oo siitäkään kuulunu.