"Loin uuden kirjotuksen ja kirjotin sen valmiiksi, jotta voisin seuraavana päivänä julkasta sen.
Oikoluin ja poistin sen minkä jälkeen loin uuden kirjotuksen.
Ja uuden.
Ja vielä uuden.
Kunnes lopulta mulla oli julkastuna jotain sekavaa mössöä, jota inhosin lukea ja halusin vaan poistaa sen.
Mut en mä voinu. Musta ei oltu kuultu niin pitkään aikaan, et olihan mun pakko jollain tapaa kertoa mun lukijoille, että mun blogi on vielä elossa.
Vai oliko sittenkään?"
Ku mä istuin siinä penkissä ja kattelin suurelle valkokankaalle venatessani leffan (ennakkonäytöksen) alkamista, mun mielessä pyöri paljon ennakkoluuloja.
Olin alunperin luullu et 'The Fault In Our Stars' oli suomalainen elokuva, koska en ollu kuullu sitä englanninkielistä nimeä ja näyttelijät oli mulle tuiki tuntemattomia – ihan kaikki.
Kaikki mun epäilykset kuitenki hälveni viimeistään siinä vaiheessa, ku ensimmäiset 15 minuuttia oli kulunu.
Syövästä kertovan elokuvan vois kuvitella olevan ainoastaan masentavaa ja tylsää, mut se oli aikalailla väärä luulo, koska tässä elokuvassa asioita oli käsitelty jotenki hienommalla tavalla. Mitään ei kuitenkaan oltu kaunisteltu ja niin edespäin.
Yllättävän loppuratkasun jälkeen kuuntelin lopputekstien pyöriessä Ed Sheeranin kaunista All of The Star -nimistä biisiä, joka oli kyseisen leffan virallinen soundtrack ja itkin. En vaan yksinkertaisesti pystyny liikkumaan hetkeen ollenkaan.
Mut tällä kertaa en ollu ainut, koska koko sali oli täynnä itkua, nyyhkytystä ja niistämistä.
Sit muihin asioihin.
Mitä mulle ihan oikeesti kuuluu?
Kyseisestä aiheesta on oikeesti ihan julmetun vaikee kirjottaa, ku en ees tiiä mitä mulle kuuluu.
Mun silmät tuntuu oudoilta kaiken itkemisen jäljiltä, koska mun ripsiväri on levinny poskille ja varmaan valunu ripsien välistä silmämuniinki tai jotain.
Oon ollu paljolti ilonen ja tehny kesälle kaikenlaisia suunitelmia. Kunhan saan ajokortin käteen, ni edessä olis mm. Tykkimäkireissu frendin kanssa kahestaan.
Ulkomaille en oo lähössä, mut oon ihan tyytyväinen siihen, et oon Suomessa kesän ajan.
Ajokortista puheenollen : Fuck The Police! Soitin tänään ajokoululle varatakseni kirjallisen kokeen, mutta sain vaan vastaukseksi, että olet ajokiellossa. Se tuli ihan järkytyksenä, koska mä oon tasan toimittanu kaikki paperit, lääkärintodistuksen ja lääkärin lausunnon (joka kattaa sen, et voin Diabeetikkona ajaa vaarantamatta liikenettä ja sitä multa pyydettiinkin).
Eli suomennettuna mulla ei oo hajuakaan minkä vitun takia mulla on ylipäätään ajokielto.
On the other hand, oon vaipunu välillä niin kovan epätoivon valtaan, etten oo pystyny ku hymyilemään, ja itkemään ja sit molempia samaan aikaan.
Mä tiedän tasan tarkkaan mistä ainaki suurin osa siitä johtuu, mut kukaan muu ei tiedä sitä ja oon vakuuttunu, et on paljon parempi jos asiat pysyy sellaisenaan.
Mua huolestuttaa ens syksy ja lukion jatkuminen. Mä tiedän, et pystyn tarttumaan opiskeluun jne, mut se mikä tässä on kaikkein pelottavinta, on se etten tiiä miten saan ahdettua kaikki viime vuodelta suorittamatta jääneet kurssit ens vuoden kurssien päälle ja sekaan.
Näitä päiviä varten tein "This Makes Me Strong" -nimisen soittolistan jossa on kaikenlaisia voimaa antavia biisejä, koska niitä mä tosiaanki tarviin.
Toisaalta mulla on sit kolme sellasta soittolistaa, jotka on nimetty tyyliin 'Angst', 'Heartbreak' & 'Dying'
Mulla on kaiken lisäks jatkuvasti sellanen fiilis etten viittii vaivata ketään mun jutuilla, koska pelkään sitä, et muhun ärsyynnytään.
C'moon, te jotka yhtään aktiivisemmin luette mun blogia, ni voitte varmaanki olla samaa mieltä mun kanssa, et jos jotain tällasta shaibaa kuuntelee, ni aika nopeesti vittuuntuu.
Addiktoiduin kolmeen biisiin ja löysin niistä mun lempilyriikat, joista saatte nauttia tähän loppuun. Kuunnelkaa ihmeessä kyseiset kappaleet!
"In the canyon underneath the trees
Behind the dark sky, you looked at me
I fell for you like autumn leaves
Never faded, evergreen"
Behind the dark sky, you looked at me
I fell for you like autumn leaves
Never faded, evergreen"
– Beating Heart, Ellie Goulding
"So open your eyes and see
The way our horizons meet
And all of the lights will leave
Into the night with me
And I know these scars will bleed
But both of our hearts believe
All of these stars will guide us home"
The way our horizons meet
And all of the lights will leave
Into the night with me
And I know these scars will bleed
But both of our hearts believe
All of these stars will guide us home"
– All of The Star, Ed Sheeran
"My head's under water
But I'm breathing fine
You're crazy and I'm out of my mind"
But I'm breathing fine
You're crazy and I'm out of my mind"
– All of Me, John Legend
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti