People say suicide is selfish and cowardly. That's bullshit.
It's more selfish to expect someone to go through life feeling like shit, just so you can keep them around because they make you happy or some shit.
It is not their duty to keep you happy whilst they go through hell, you fucking morons.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Overthinking

"Herään iltapäivällä ja vedän syvään henkeä. Mahdun just just venyttämään mun jalat ja venyttelen loppujen lopuks lattialla tai seisaalteen.
Talo on hiljanen. Äiti ei oo vielä tullu töistä ja Fanny pääsee muistaakseni vasta neljältä.
Istun hetken aikaa mun sängyn laidalla ja painan pääni mun polviin.
Mulla ei oo mitään huolia eikä paineita - minkä takia mä sit tunnen jatkuvaa painetta mun rinnassa?"


Uskomatonta.

Mulla on kaikki hyvin.
Taloudelliset ongelmat on jäämässä taakse, mun ajokortti on vähitellen horisontin sijaan käden ulottuvilla, koulu jatkuu virallisesti vasta ens syksyllä, pääsin eroon mun pääasiallisesta ongelmasta...

Minkä takia mulla on sit joka aamu iltapäivä herätessäni semmonen fiilis, et oon hyödytön ja et joku asia on todella pahasti pielessä.
Kerranki pystyn myöntämään, et mulla on kaikki hyvin, eikä mitään syytä olla ahdistunu. Silti käperryn välillä mun sängyn pohjalle ja vaan oon siinä hetkessä.

Sit aamuyöllä pyörin mun parvekkeella ja meijän yleisellä parkkipaikalla kuulokkeet päässä, suu niin levessä hymyssä ja ajatukset niin pilvissä, et pelkään mun sydämen räjähtävän onnesta.

Mielialojen vaihtelut ei siis johdu pelkästään arjesta, vaan ehkäpä ne liittyy tähän masennukseen, jonka otteesta on helvetin vaikee pyristellä irti.
Ihanku olisin joku pieni lintu ihmisen kourassa - peloissaan koitan pyristellä pois, mut ote ei hellitä ja oon jumissa.
Oon jumissa mun menneisyydessä.

Mun puhelinliittymä on edelleen suljettu, mauto ei kulje, lupaus omasta autosta on vaakalaudalla..
Siinä ne mun ongelmat sit onki. Kaikki täysin normaaleja asioita, jotka menee tossa omalla painollaan.

Mitä mä pelkään?

6 kommenttia:

  1. Ootko kokeillu masennuslääkkeitä? Ne yleensä auttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo kokeillu, mut mulla on ihan lähipiirissä ihmisiä, jotka toivoo, ettei olis koskaan edes kokeillu.
      Oon kuullu myös juttua, et sitku ne lopettaa, ni masennus tuntuu vielä pahemmalta ku aikasemmin, joten pillerit ei oikeestaan ole mulle vaihtoehto.

      Poista
  2. Mun broidilla oli kans masennus ja se käytti hetken lääkkeitä.
    Pääs pahimman yli ja lopetti ne vähitellen. ne kyl auttaa usko pois (:
    Lääkkeiden kans on sitten terapiaa. ei ne lääkkeet sitä masennusta
    poista vaan lievittää ja sitten kun oot parantunut siitä jätetään lääkkeet pois.
    Jos sun lähipiiri toivoo ettet parannu niin älä sit kokeile mut mä oon
    tosi ilonen et mun broidi kokeili ja selvis (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkä takia sä vedät mun lähipiirin tähän?
      Totta kai ne toivoo, että mä parannun, mut mä en mitään pillereitä ala syömään. Sen oon ite päättäny.
      Kirjottaminen ja asioista puhuminen on mun tapoja käsitellä masennusta.

      Poista
  3. musta sä vastasit vähän ilkeesti tolle anolle, joka kirjoitti veljestään :(
    kirjotit ite ettei sun lähipiiri haluu sun käyttävän lääkkeitä ehkä
    siks toi ano kirjoitti ettei ymmärrä miksei sun lähipiiri halua sun saavan apua vaikka lääkkeiden kautta tai näin mä sen ymmärsin
    toivon kaikkee hyvää sulle ja et selättäisit sun masennuksen joku päivä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missään kohdassa en sanonut ettei mun lähipiiri halua mun aloittavan lääkitystä :)
      Sanoin että mulla on lähipiirissä ihmisiä, jotka toivovat _omalla kohdallaan_ etteivät olisi koskaan aloittaneet.
      Kiitos kuitenkin ja kyllä tää tästä joku päivä.

      Poista