Päästyäni tänään koulusta, käväisin hautausmaalla, koska en oo ollu siellä pitkään aikaan. Laitoin mun takin siihen lumeen ja istuin sen päälle. Kävin siis katsomassa mun mumua eli äidin äitiä. Istuin siinä hetken aikaa ihan hiljaa ja sen jälkeen aloin itkemään. Puhuin siinä varmaan 20 minuuttia kaikesta mitä mun mielessä on pyöriny viimeaikoina ja sen jälkeen tunsin kuinka mun henkinen olo oli keventyny huomattavasti.
Tajusin, et mä en varmaan olis koskaan ees tarvinnu psykiatria. Mä tarviin vaan jonkun jolle puhua. Jonkun joka ei vastaa "mmm", "ok", "aijaa" yms, vaan sellasen, joka ei sano mitään. Ei yritä neuvoa eikä mumise mitään epämääräistä mun jokaisen puheenvuoron jälkeen.
Asiasta viidenteen eli siihen miks kirjotin ettei kukaan välitä. Olin kokeisiin lukemisen takia poissa facebookista neljä vuorokautta. Kirjauduin ulos ja pysyin oikeesti poissa. Sillon huomasin, ettei mulla oo ystäviä. Kukaan ei huomannu et olin poissa. Kaikki jatko elämäänsä ja niin niiden pitiki tehä. Halusin vaan tietää, et kuinka moni oikeesti huomais, jos vaan yks päivä tekisin itsemurhan ja katoisin maan päältä. Monia ihmisiä kaivataan takasin jo 2 päivän kuluttua, koska niillä on ystäviä ja niistä välitetään.
Mä en oo menettäny mun ystäviä. Mulla ei koskaan ees ollu sellasia.
kyl sul ystäviä ihan varmasti on! :) ainaki mitä oon tota keikkayhteisöä seuraillu..
VastaaPoistamut tsemppiä sulle ♥ ja saat varmasti viel elämäs kuntoon :)
Kiitos ano :) ♥ Mä tosiaan toivon, että on.
Poistatsemppii sulle kyl sul on ystävii <3 ja vielä saat paljon uusii lisääki - sä selviit :)
VastaaPoistahöpöhöpö! kyl sulla on ystäviä :) ne on siks sun ystäviä, et ne tietää et jos sua ei näy koneella ni sulla ei välttist oo hätää :) en mäkään käy joka päivä facebookissa, joskus en käy moneen päivään (paitsi puhelimel kyyläämäs mut sitä ei huomaa et oon ollu) eikä kukaan oo kaivannu.
VastaaPoistaps. <3
haluisin kysyy että miten sait tietää että sulla on masennus ? koska tuntuu että itselläni voisi olla se :(
VastaaPoistaNo mun ekat oireet oli sitä, et aloin syömään kauheesti (jotkut saattaa kans lopettaa syömisen kokonaan), vaikken sitä masennukseen osannukkaan yhdistää. Se asia jonka takia sit hakeuduin hoitoon oli se, ku viiltelin ekan kerran. Sillon tajusin itekki, et kaikki ei oo kunnossa.
PoistaMun masennus diagnosoitiin virallisesti psykiatrisen sairaalan testin avulla sen jälkeen, ku olin hakenu apua.